Tampereen lääkäripäivien alustus 2005 Ei voi, ei ainakaan niin, että se kestäisi. Kyllä voi, jos ajatellaan onnen olevan jokin lyhyt ja voimakas hyvän olon kokemus. Tämä kaksijakoinen aloitus antaa jo ymmärtää, että onnen määrittely ei ole helppo asia. Kuitenkin onni on sana, joka ymmärretään ja jota paljon käytetään. Etenkin taide ja viihde suosivat onni-sanaa. Tarjolla […]
Tämä erään tutkimuksen otsake kuulostaa oudolta, koska tarjolla on monia tutkimusraportteja ja -katsauksia, joissa onnellisuuden etuja kuvataan. Lukematta tutkimusta mieleen tulee ajatus, että onnen tunnetta voi ilmaista väärissä paikoissa. Kun joku kertoo menetyksistään ja epäonnistumisistaan, ei pidä hymyillä saati nauraa iloisesti. Ihan varmasti toinen pahastuu. Tutkijoiden mukaan liian voimakas onnellisuus vähentää luovuutta verrattuna siihen, mitä […]
Track of the Cat (1954). Käsikirjoitus A.I. Bezzerides Walter Van Tilburg Clarkin romaanista. Kuvaus William H. Clothier, musiikki Roy Webb, tuottajat John Wayne ja Robert Fellows (Batjac), ohjaus William A. Wellman. Voiko sellaisen elokuvan lukea “länkkäriksi”, jossa ammutaan, mutta vain puumaa. Tässä elokuvassa ei ole mitään tuttua ja turvallista. Siinä ei ole revolveritaisteluja, ei nyrkkitappeluita, […]
Tuula Kuittinen & Markku Ojanen TIIVISTELMĂ„ JA JOHTOPĂ„Ă„TĂ–KSET Traumaattisten tapahtumien vaikutuksia on hankala tutkia, koska ne tulevat yllättäen. Niihin on vaikea kohdistaa sellaista tutkimusta, jossa myös tapahtumaa edeltävä tilanne olisi luotettavasti kartoitettu. Tällainen mahdollisuus aukeni Tuula Kuittisen tehtyä Kauhajoella perusteellisen kartoituksen lukiolaisten hyvinvoinnista ja itsehallinnasta talvella 2008 pro gradu -työtään varten. Koulusurma tapahtui saman vuoden […]
Uudessa nettiviikossa 11 Markku käsittelee mm. professoriliitosta eroamista(!), suunnittelun ja arvioinnin myyttiä ja opettamisesta nauttimista. Myös uusi yliopistoluentoaineisto, “Patologiasta fortologiaan“, löytyy nettijulkaisut-osiosta.
Julkaistu Kanava-lehdessä 2002 Jaakko Anhavan kirjoituksessa “Kun tornit sortuivat” (Kanava, 9/2002) oli paljon sellaista analyysiä, johon saattoi yhtyä. Terroristit eivät ole köyhiä eivätkä ilman muuta ole vapauden asialla. Kuitenkin kirjoituksen antama kuva terrorismista oli yksioikoinen. “Terrorismi tulee määritellä keinojensa eikä tavoitteidensa perusteella” on määritelmä, joka jättää paljon avoimeksi. Roy Baumeister on kirjassaan “Evil: Inside human […]
Jo melko yksinkertaisissa, mutta kuitenkin vaativissa tehtävissä, palkkion jatkuva lisääminen tuottaa suoritusahdistusta ja heikentää tuloksia. Motivaatiossa pätee niin sanottu käännetty U-käyrä. Sekä kovin pieni palkkio että kovin suuri palkkio johtavat kumpikin suoritusten kannalta kielteisiin tuloksiin. Stressi lisääntyy vaativissa tehtävissä palkkion suurentuessa. Jos kyse on hyvin mekaanisista tehtävistä, silloin suuri palkkio voi parantaa tuloksia, mutta se […]
Hans Selye ”keksi” stressin vuonna 1936. Sillä on siten ikää vähän yli 80 vuotta – todellisuudessa ehkä noin 50–60 vuotta. Kaikki ovat törmänneet sanaan ”stressi”, koska sitä käytetään niin paljon. Arkiajattelun mukaan sillä tarkoitetaan ahdistavien ja kiusallisten asioiden jatkumista ja kasaantumista. Sanan ymmärtämistä vaikeuttaa se, että joskus puhutaan myös hyvästä stressistä, eustressistä. Silloin esimerkiksi työssä […]
Hyvät ratkaisut löydetään ja toteutetaan vähitellen. Vain harvoin kokonaisvaltaiset suunnitelmat (SOTE!) tuottavat hyviä tuloksia. Kehitys kulkee pienten askelten sekä yrityksen ja erehdyksen avulla. Tällainen ei tyydytä niitä, jotka haluvavat kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Jokaista uutta suunnitelmaa tulee arvostella, sillä suunnittelu ei ole itsetarkoituksellista. Suunnitelmat toteutuvat vain harvoin suunnitelmien mukaisesti. Ainakin kustannusarviot pettävät pahasti. Mekaaniset viisivuotissuunnitelmat olivat erityisen […]
Tiivistelmä tutkimustuloksista 16.3. 2005 Amnesia eli muistinmenetys on melko yleinen ilmiö voimakkaiden traumojen yhteydessä. Usein kyseessä on päähän kohdistuva fyysinen trauma, mutta ilmiö esiintyy myös ahdistavien psyykkisten kokemusten yhteydessä. Varhaislapsuuden tapahtumien muistaminen alkaa noin kolmen vuoden iästä alkaen ja usein selkeitä muistikuvia on vasta noin viiden, kuuden vuoden iästä alkaen. Keskeinen syy tähän “lapsuuden amnesiaan” […]